Monissa itsenäisyyspäivän juhlapuheissa korostettiin kansallisen itsenäisyyden merkitystä. Mutta todellinen tilanne EU-Suomessa näyttää olevan vallan toisenlainen. Vallanpitäjämme ovat luovuttaneet suurimman osan valtiollisesta päätäntävallasta Euroopan Yhteisöille ja uuden EU-perustuslain astuessa voimaan Euroopan Unionille. Pala palata myös ne asiat, joissa Suomi sai poikkeuksia liittyessään EY:hyn on murentunut. Nyt kannetaan huolta kansallisen työeläkejärjestelmän säilymisestä. Vaarana on, että EU:ssa voidaan avata kansallista tel-järjestelmää kilpailulle, kun päätökset tehdään enemmistöperiaatteella, jolloin Suomella ei olisikaan veto-oikeutta enää omaan oman eläkejärjestelmäänsä. Toivottavasti olen väärässä. Pahimmassa tapauksessa edessä on joko tel-järjestelmän sosialisointi valtion hoidettavaksi, mitä Sammon Wahlros on jo väläytellyt, tai ulkomaalaisten eläkeyhtiöiden päästäminen kilpailemaan lakisääteisistä vakuutuksistamme.

Kansalaisille on koko ajan vakuutettu, että vaikka otimme käyttöön eurot niin omassa päätäntävallassamme säilyy verotus. Vaan miten nyt onkaan käymässä: EY-oikeus maamme korkeimpana oikeustahona kumosi Suomessa hyväksi todetun yhtiöverojärjestelmän ja katsoi sen EY:n perustamissopimuksen vastaiseksi.

Yritysverojärjestelmäämme jouduttiin monien yritystemme vastustuksesta huolimatta eurooppalaistamaan. Moni pienyrittäjä alkaa maksamaan omista tuloistaan jälleen kahteen kertaan veroa. Uudistuksen yhteydessä annetut veronalennukset menevät pitkälle muutamalle suurelle yhtiölle, Nokia saa yritysveron alennuksen hyödystä lähes puolet., kun moni pienyrittäjä jää nuolemaan näppejään. Kansallinen päätäntävalta veroasioissa on juhlapuheista huolimatta EU-aikana kaventunut.

EU:n perustamissopimuksen takaamat syrjimättömyyden ja vapaan työn ja pääomien liikkuvuuden periaatteet ovat ennen näkemättömällä tavalla nakertaneet verojärjestelmäämme. EY-tuomioistuin toimii verotuksessamme korkeimpana lainsäätäjänä. Suomi on kiltisti alentanut ensin vastustettuaan muun muassa auto- ja alkoholiverotustaan, kun muita vaihtoehtoja ei ole olemassa. Enää ei voida erotella kotimaisten ja ulkomaalaisten yhtiöiden verotusta toisistaan . EY-tuomioistuin antaa suunnan yritysten ja kansalaisten verosuunnittelulle.

Uusi osinkoverojärjestelmä on hyvä esimerkki siitä, miten eurooppaoikeuden vaatimat muutokset näkyvät verojärjestelmässämme. Kansallisten ominaispiirteiden ja kansainvälisen kapitalismin välillä luovittaessa on seurauksena varsin monimutkainen poikkeuksiin ja poikkeuksien poikkeuksiin perustuva verokokonaisuus. Enää ei voida päättää kansallisella tasolla verojärjestelmämme oikeudenmukaisuudesta. Aivan varmaa on, että ne, joilla on mahdollisuus rusinoiden poimimiseen, tulevat sukkuloimaan yli valtioiden rajojen alentakseen laillisesti verojaan. Vielä ei ole selkeätä tietoa siitä, kuinka paljon Eurooppayhtiöt tulevat vaikuttamaan verojäjestelmäämme.

Kunnallisella tasolla verotukseen perustuva kuntien itsemääräämisoikeus on myös murrettu EU-aikana. Määräämästään kunnallisverosta kunta ei saa käyttöön koko veroprosenttikertymää, vaan valtiovalta on antanut verovelvollisille erilaisia kunnallisia vähennysoikeuksia, jolloin todellinen maksettava keskimääräinen kunnallisvero on kunnissa veroprosentteja huomattavasti alemmalla tasolla eli kunnatkaan eivät saa enää itse päättää omista tuloistaan. Nyt onkin surkuhupaisaa, että kun valtio toisella kädellä alentaa veroja niin kunnat joutuvat tahollaan korottamaan verojaan, kun rahat loppuvat kesken hyvinvointipalveluiden tuottajilta. Nyt valtio ajaa kuntia seutukuntiin ja kuntaliitoksiin. Verotulot määräävät lopulta tahdin.

Kansallinen itsemääräämisoikeutemme tulee kulminoitumaan valtion ja kuntien osalta pitkälle oikeuteemme määrätä itse veroistamme.

Hyvää Joulua SataSeudun lukijoille. Ensi vuonna tapaamme entistä useammin.

Tommi Anttila
tommi.anttila@satanen.com