Pärstäkerroin


Pärstäkerroin ratkaisee ja vaikuttaa ympärillämme. Jokaisella on kokemusta siitä miten naamataulu vaikuttaa asioihin. Kauppssa toista asiakasta kohdellaan paremmin kuin toista. Kunnan virastossa toisen yrittäjän asiat sujuvat kuin vettä vaan ja toisen asiat etenevät hitaasti jos ollenkaan. Toiselle ollaan mielin kielin ja toiselle näytetään hapanta naamaa.

Toinen rakennusurakoitsija voi saada kunnalta alennusta rivitalotontista, kun toinen rakentaja maksaa kunnalle täyden hinnan. Toista yritystä kunta tukee antamalla yrityskiinnityksiä ja rakentamalla teollisuushalleja, kun taas toisen investointisuunnitelmiin otetaan kielteinen kanta. Naapuri voi rakentaa tontilleen rantasaunan kun toiselta naapurilta asia evätään. Pärstäkerroin ratkaisee!

Eniten kuntalaisia risoo, kun heitä ei kohdella tasapuolisesti esimerkiksi hoitojonoissa.. Hoitotakuussa on kysymys ennen muuta lääkäriin pääsytakuusta. Toinen pääsee lääkäriin nopeammin, kun toinen joutuu jonottamaan. Hoitoon pääsy on pisteytetty ja terveyskeskuksissa otetaan potilaat vastaan tai ohjataan erikoissairaanhoitoon laadittujen pisteytyksen perusteella. Yksityisten lääkärikeskusten kautta kuntalaiset pääsevät asemaansa katsomatta lääkäriin ja yksityishoitoon, jos vain rahapussi kestää tämän. Tähän vain ei ole kaikilla mahdollisuutta.

Kansalaiset eivät vain voi tietää, vaikuttaako ihmisen pärstä ja yhteiskunnallinen asema hoitojonossa. Ihan sama koskee kunnissa toimivia yrityksiä, kun kunta tukee näitä.. Vähän on yhteiskunnassamme keskusteltu siitä, kuinka pitkälle ihmisen asema vaikuttaa esimerkiksi hoitoihin ja lääkitykseen. Kuka päättää, kenelle suodaan mahdollisuus kalliiden uusien syöpälääkkeiden käyttämiseen julkisessa terveydenhuollossa.. Tästä on uskallettava keskustella, vaikka asia onkin hyvin arka. Julkisissa palveluissa pärstäkerroin eli ihmisen yhteiskunnallisen asema ei saisi vaikuttaa pennin vertaa.

Myös kaikki kuntien yritystuet tulisi laittaa julkisesti hakuun. Joku rohkea kunta voisi kokeilla, miten paljon syntyisi uusia työpaikkoja, kun kunta ilmoittaisi, että satsaamme työllistäviin yrityshankkeisiin miljoona euroa riihikuivaa rahaa. Sitten olisi avoin haku ja elinkeinojen asiantuntijat arvioisivat hankkeet ja sitten poliitikot päättäisivät yrityskakun jakamisesta. Varmasti syntyisi enemmän uusia työpaikkoja kuin nyt kuntien käyttämän politiikan seurauksena, jossa tuetaan tavallaan pakon sanelemana jotain yritystä, joka uhkaa siirtää toimintansa kunnasta pois, jos kunta ei rakenna uutta teollisuushallia tai anna yrityskiinnitystä yrittäjälle.

Minkälainen olisi muuten positiivinen pärstäkerroin?.

Tommi Anttila
tommi.anttila@satanen.com