Hätä ei lue lakia!

Vähän tuntuu nyt siltä, että hätä ei lue lakia, kun valtiovalta niputtaa kuntia yhteen. Kuntalaiset eivät ole kaikilta osin tyytyväisiä vireillä olevista suunnitelmista. Kunnallisten lähipalveluiden palvelutuottajana on vuosikymmenet toiminut kunta. Kunnallista itsehallintoa ollaan nyt muuttamassa ja murskaamassa. Nurkan takana vaanivat ulkomaalaiset ostajat?

Päätöksentekijöiden viestit tilanteesta ovat kuntalaisille kovin ristiriitaisia. Ehkä suurin syy kiireeseen on EU:n tuleva palveludirektiivi, joka avaa lähes kaikki julkiset palvelut kilpailulle. Suomi ei ole riittävästi valmistautunut tulevaan muutokseen.

Jo EU-neuvottelujen yhteydessä suomalaiset neuvottelijat esittivät 100 kunnan mallin EU:lle. Menneen kymmenen vuoden aikana tätä suunnitelmaa on kyetty kovin hitaasti toteuttamaan. Kansalle ei ole kerrottu koko totuutta, miksi nyt on niin kiire liittää kuntia yhteen tai siirtää niiden palveluita kuntayhtymille.

Kuntakuntakeskustelussa pitäisikin ottaa esille todellinen uhka ja vaara, että kuntien tuottamat palvelut siirtyvät pian suuressa mittakaavassa Suomen rajojen ulkopuolelta omistettujen ja johdettujen yritysten hoidettavaksi. On kysyttävä, miksi saksalaiset kykenevät hoitamaan tehokkaammin esimerkiksi nivelleikkaukset Suomessa kuin suomalaiset sairaalat tai yksityiset lääkärikeskukset?

Ehkä kuntien on helpompi myydä yhteen niputettuja palvelukeskittymiä ulkomaalaisille yrityksille. Onko kuntayhteistyössä kyse suuresta palveluiden yksityistämisestä. Eikö parempi olisi antaa julkisia palveluita paikallisten yrittäjien hoidettavaksi kuin myydä taas pala kotimaista työtä ulkomaille.

Tommi Anttila
tommi.anttila@satanen.com