Monesta kaivosta on vesi loppunut tai loppumassa. Eletään sateettominta vuotta kuuteenkymmeneen vuoteen. Uutena uhkana on noussut esille rakennuksille aiheutuvat halkeamat savialueilla, joissa pohjaveden pinnan laskusta voi seurata halkeamia perustuksiin ja muihin rakenteisiin.

Samanlaisten perustuksiin käyvien perusasioiden kanssa olemme tekemisissä, kun EU:lle ollaan hyväksymässä uutta perustuslakia. Oma kansallinen perustuslakimme, joka on viitoittanut kansalaisten perusoikeudet, alistetaan virallisesti Eurolakien alle. EU:n direktiivit eli "eurolait" ovat olleet pian seitsemän vuotta kansallisen lainsäädäntömme yläpuolella, samoin EY-oikeuden päätökset ovat alistaneet kansalliset tuomioistuimemme.

Varmasti on ihan luonnollista, että pääministeri Paavo Lipponen halusi siirtää EU:n perustuslaista käytävän keskustelun eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. No syyn ymmärtää, sillä ennen vaaleja voisi kansalle selvitä, ettei kansallisilla päätöksillämme ole juuri vaikutusta, minkälainen perustuslaki Euroopan Unionille tulee. Tuskin tästä asiasta kysytään kansan mielipidettä.

Nato-asiasta poliitikot ovat kyllä valmiit järjestämään kansanäänestyksen, muttakansalaisten kannalta paljon tärkeämmän asian - EU-perustuslain - osalta ei kukaan ole rohjennut esittää kansan mielipiteen kuulemista. Suomi joutuu mukinoitta hyväksymään isojen EU-valtioiden kirjoittaman perustuslain tai sitten pitää erota EU:sta. Pykälä eroamisesta ei liene vahingossa laitettu ehdotukseen perustuslaiksi. Vaihtoehtona on joko hyväksyminen tai lähtö EU:sta. Tuskin pienellä maalla on muita vaihtoehtoja!

Näyttää siltä, että EU on vääjäämättä, kauniista selittelyistä huolimatta, kehittymässä liittovaltioksi, jolle kehitetään myös yhteinen puolustus. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätäntävalta on ollut jo vuosia EU:n kontolla. Ei Suomi mikään liittoutumaton maa ole ollut enää pitkään aikaan kuin vain poliitikkojen juhlapuheissa. Natossakin olemme jo mukana, joten on sama muutetaanko rauhankumppanuus siellä täysjäsenyydeksi. Presidentti Halonen lonksutteli ovia muutama viikko sitten espanjalaiselle lehdelle antamassaan haastattelussa, ettei ole poissulejttua Suomen jäsenyys Natossa. Ei Venäjä Suomen Nato-jäsenyyttä estä.

Perustuslain pohjavesiä on koeteltu jo pitkään. Viimeksi kokoomuslainen maatalousministeri on esittänyt kansallisen perustuslakimme kulmakiven kotirauhan rikkomista esittäessään EU-tarkastajille poliisin oikeuksia suorittaa tuki- tarkastuksia maanviljelijöiden asunnoissa. Hemiläkin esitti samaa asiaa jo aikaisemmin maatalousministerinä ollessaan, mutta veti esityksensä pois eduskunnasta. EU painaa asiassa päälle, koska maatalouspolitiikkamme ei ole kansallista, vaan 100 prosenttisesti EU:n politiikkaa. Muissa EU-maissa maatalousviranomaisille on oikeus kotirauhan rikkomiseen. Tässä asiassa viimeistään selviää meille maaseudun ihmisille, mikä on oman perustuslakimme pitävyys suhteessa EY-lainsäädäntöön.

Ennen vaaleja kansanedustajaehdokkaat voisivat kertoa kansalle, miten EU-perustuslaki käsitellään ja hyväksytään Suomessa. Käykö omalle perustuslaillemme kuten kävi markallemmekin, että EU-perustuslaki hyväksyttiin jo EU-liittymissopimuksen yhteydessä. Jos näin on, niin silloin kansallisen päätöksenteon perustuksista on turha keskustella ennen eduskuntavaaleja. Ehkä asiassa riittää taaskin vain hallituksen luottamusäänestys, kun eduskunnalle annetaan tiedoksianto EU perustuslaista.Pääminsteri Paavo Lipponen olisi muuten paras ehdokas EU-presidentiksi. Hänen pokkansa pitää joka tilanteessa.

Missä muuten ovat suomalaiset patriootit? Suomalaisuus näyttää loppuvan suomalaisen ruoan puolustamiseen!

Tommi Anttila
tommi.anttila@satanen.com