Satakunnan maaseutu on maailman paras paikka asua ja elää. Toivottavasti se on sitä vielä muutaman vuoden kuluttua, kun olemme entistä enemmän vain alue EU:n liittovaltiossa. Esko Aho on varmasti oikeassa sanoessaan, että moni ei huomaa mitään, kun EU:n uusi perustuslaki hyväksytään lähiaikoina.. Emme edes huomaa sitä, että moni elintarviketeollisuuden valmistama tuote ei olekaan tehty suomalaisista raaka-aineista.
Ehkä huomaammekin EU-perustuslain liian myöhään, kun mitään ei ole enää tehtävissä. EU-perustuslakikeskustelussa ei ole tärkeintä höpöttää puolustusyhteistyöstä, vaan miettiä mitä tapahtuu hyvinvointivaltiollemme Suomelle, kun EU-perustuslaki vapauttaa vapaalle kilpailulle kaiken mahdollisen kuten julkisen sektorin antaman koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelut. Kovin montaa ei tunnu kiinnostavan, miten käy esimerkiksi Suomalaiselle työeläkejärjestelmällemme, meidän eläkerahoillemme. Pääsevätkö eurooppalaiset vakuutusyhtiöt keräämään työeläkeyhtiöiden pääomat omaan pussiinsa? Säilyykö koulutus ilmaisena vielä muutaman vuoden kuluttua. Suomen puolustusvoimat on integroitu valmiiksi Naton kanssa. Natoon liittyminen tuskin muuttaa tavallisen ihmisen jokapäiväistä elämää.
Puheet Nato kansanäänestyksestä vievät asiaa nyt sivuraiteelle. Kansa ei ole äänestänyt vuoden 1994 kansanäänestyksessä siitä EU:sta johon olemme nyt vasta varsinaisesti liittymässä. Silloin äänestimme EU:sta, vaikka todellisuudessa liityimmekin EY:hyn. Vuoden 1994 jälkeen päättäjät eivät ole keskustelleet EU:sta. Ja nytkin tuntuvat välttävän asiasta keskustelua, kuten tapahtui viime kevään eduskuntavaaleissa, joissa kansa ei antanut valtakirjaa hyväksyä EU-perustuslakia. Järjestetään reilusti kansanäänestys EU-perustuslaista kuten monessa muussakin EU-maassa.
Tietynlainen episodi kansallisen suvereniteettimme osalta on käynnissä maassamme, kun valtio haluaisi ottaa käyttöönsä suuremman osan Suomen Pankin voittovaroista. Euroopan Keskuspankki älähti asiassa ja totesi, ettei tämä käy, kyse on EU:n perussopimusten vastaisesta toiminnasta, jos Suomen valtio käy käsiksi pankin vararahastoihin.. Aikaisemmin Suomen Pankilla oli jonkinlainen napanuora valtiolaivamme kanssa. Nyt olemme luoneet valtiosta irrallisen ja riippumattoman Euroopan Keskuspankin ja Suomen Pankki on vain sen haarakonttori.
Osaako joku sanoa muuten, kuka omistaa nykyisin Euroopan Keskuspankin? Montako prosenttia Suomen valtio omistaa Euroopan Keskuspankista? Jos valtio ei nyt saa tahtoaan läpi, niin tuskin toista mahdollisuutta enää tulee. Tietenkin kääntäen voisi kysyä, entäpä sitten, jos jokainen euro-maa putsaisi kansallisten pankkiensa varat budjetteihinsa. Saksan ja Ranskan taloudet pelastettiin jo kertaalleen UMTS-kaupoilla muuta vuosi sitten. Mekin maksoimme miljardeja Soneran kautta Saksan valtiolle? Ja nyt puhelinlaskuissamme!
Maalla asumiseen vaikuttaa lähivuosina ratkaisevasti se, miten 141. neuvottelut vaikuttavat satakuntalaisten maatilojen elämään. Kukaan ei ole osannut esittää vielä laskelmia, miten tuet kohtelevat lehmä- ja sikatiloja, miten kanaloita, miten broilerituotantoa tai tärkkelysperuna- ja sokerijuurikastiloja puhumattakaan puutarhatiloista ja viljamiehistä. Ehkä arviot onnistuneesta neuvottelutuloksesta olivat hätiköityjä, kun tiettävästi tilakohtaiset laskelmat ovat käytettävissä vasta ensi talvena. Silloin vasta otetaan todella mittaa ministeri Juha Korkeaojasta. Nyt voimme vain luottaa ministerin sanaan. Euro ja ääni periaate raktiasee sen jälkeen, kun tilakohtaiset tiedot ovat selvillä!
Ketään ei tunnu kiinnostavan myöskään enää Suomessa se, kuinka pitkälle on mahdollista valtion budjeteista rahoittaa kasvavaa maataloustuotteiden ylituotantoa, jonka maksumieheksi teollisuus on saanut valtion, kun tämä on jatkanut tuottajahintojen polkemista koko EU-ajan. Miksi Suomessa ei teollisuus maksa alkutuottajille edes muissa EU-maissa maksettavaa tuottajahintaa? 25.000 tilaa on poistunut EU-aikana ja silti ylituotanto ei ole helpottanut?
SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma on sohaissut ampiaispesää, etteivät valtion rahat kaikkeen tule riittämään eli mitään avointa kassaa ei maatalousministeriölle ole luvattu. Viimeksi Esko Ahon hallitukselta unohtuivat valtion budjetista 141 tukirahat pois ja Lipposen vuonna 1995 aloittanut hallitus joutui keräämään nämä rahat leikkaamalla eläkkeitä, sosiaali- ja työttömyysetuja pienituloisilta kansalaisilta. Voiko 141-siirtymäkausi jatkua vielä neljän vuoden kuluttua.
Lopulta moni kuluttaja kysyy, miksi elintarvikkeiden raaka-aineita pitää rahdata esimerkiksi Kiinasta asti Huittisiin jalostettavaksi, miksi emme osta kiinalaista mansikkahilloa suoraan purkissa tai pakasteena. Ei siitä kiinalaisesta pakastemansikasta tule suomalaista, vaikka joku Saarioinen sen jalostaa ja se myydään sitten kaupan nimettömänä ”merkkituotteena” K- tai S-kaupassa.
Nautitaan nyt viimeisistä syysviikoista ennen talven tuloa!
Tommi Anttila