Maaseudun julkiset työpaikat uhattuina!

Yksityiset yritykset saneerattiin perinpohjin viime laman jälkeen 1990-luvulla, mutta kuntasektorin rakenteisiin ei silloin juurikaan puututtu, lähinnä määräaikaisia työsuhteita lopetettiin. Jo pitkään kuntien tehtäviä on kaikessa hiljaisuudessa siirretty seutukunnissa suoritettavaksi. Keskustalainen kuntaministeri Hannes Manninen on näyttänyt vihreätä valoa valmistelutyölle, jossa kuntien tärkeimmät palvelut siirrettäisiin alueellisesti tai seudullisesti toteutettavaksi,

Maaseudun kunnat voivat menettää uudistuksessa verotusoikeutensa. Muutokset vievät kaikissa tapauksissa maaseudulta työpaikkoja Poriin ja Raumalle. Vaarallisinta kehityksessä on se, että työpaikat siirtyvät aluekeskuksiin ja maaseudun väestökato jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Ensin uhattuina ovat julkisissa palveluissa olevat naistyöpaikat.
.
Kunnallisella itsehallinnolla on Suomessa pitkät perinteet. Ensin olivat kirkkopitäjät ja 1865 vuodesta alkaen maalaiskunnat. Alueellisesti Suomi on jakautunut kuntiin, mitä rakennetta nyt aiotaan muuttaa. Kunnat hoitavat lailla säädetyistä tehtävistä. Niillä on itsehallinto ja verotusoikeus, joka nyt halutaan siirtää pois pieniltä kunnilta. Kuntia johtaa vaaleilla valittu valtuusto, joka nimittää luottamusmiehistä koostuvat lautakunnat vaalikaudeksi kerrallaan. Menonsa kunnat kattavat kuntalaisilta perittävillä veroilla, erilaisilla palvelumaksuilla ja valtiolta saamillaan avustuksilla. Valtiovalta voi uusia lakeja säätämällä viedä kunnilta pois niiden tehtäviä. Muutosten toteuttamisessa on keskeistä kuntien verotusoikeuteen kajoaminen.

Toivottavasti kunnissa nyt päättyy pikkuasioilla näpertely ja kunnanvaltuustot paneutuvat kuntien talouden kuntoon saattamiseen. Jokavuotisten veronkorotusten sijaan pitää etsiä ennakkoluulottomasti muita ratkaisuja tai valtiovalta tekee sen kuntien puolesta, jos kunnat eivät itse kykene huomaamaan maailman muuttumista.. Kunnissa on ison tuuletuksen paikka ja varmasti kunnissa käydään ennen näkemätön keskustelu asiasta.

Kunnallishallinnon kautta kansalaiset ovat oppineet demokratian pelisäännöt maassamme. Kuntien toiminnan heikentäminen vähentää suoraan kansalaisten kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Jo nyt päätäntävaltaa on siirretty kunnista seutukunnille ja kuntien yhteistoimintaelimille pois kansan valitsemilta luottamusmiehiltä.

Ei suuruus ratkaise palveluiden tuottamista. Pienikin kunta voi toimia tehokkaasti. Nykyteknologia suosii päinvastoin pieniä yksiköitä. Palveluita ei pidä siirtää etäälle kuntalaisista vain maakunnan kasvukeskuksiin Poriin ja Raumalle.
Aluemallin vastapainona monessa pienessä kunnassa lähdetään varmasti viimeistään nyt yksityistämään kunnallisia palveluita työpaikkojen turvaamiseksi omassa kunnassa. Kevyellä kuntaorganisaatiolla toimivat kunnat voivat tehostaa toimintaansa siirtämällä palvelutuotantoaan paikallisten yritysten hoidettavaksi vaihtoehtona palveluiden siirtämiselle pois omasta kunnasta.

Kokemäenjokilaaksoon voidaan luoda elinvoimainen nauhakaupunki, jos Huittisten ja Nakkilan välillä niin halutaan sekä vahva kunta Pyhäjärviseudulle akselilla Eura-Säkylä, Kiukainen ja Köyliö sen sijaan, että suositaan Poria ja Raumaa.

Tommi Anttila
tommi.anttila@satanen.com