Suomi on ollut 10 vuotta EU:n jäsen, mutta ovatko suomalaiset?

Keskeinen Suomen EU-neuvottelija Pertti Salolainen kertoi TV-haastattelussa totuuden: EU on poliittinen liitto. Ennen EU:hun liittymistä voimaan saatettu ETA-sopimus turvasi Salolaisen mukaan taloudelliset edut Suomelle. Norja ei liittynyt EU:hun, vaan nauttii ETA-sopimuksesta. Suomikin olisi voinut menetellä samoin.

Salolaisen mukaan 10 vuotta sitten Suomi liittyi osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa. Ja nyt olemme tilanteessa, että jos toinen maajussi saa Suomessa jotain tukia lisää niin se otetaan kohta toiselta viljelijältä pois. Viimeinen esimerkki lammastilojen kestämätön tilanne tukiuudistuksessa. Jos ja kun annetaan jollain uudella tavalla rahaa lammastalouden säilyttämiseksi Suomessa niin muutama miljoona euroa nipistetään muilta viljelijöiltä pois. Järjestelmä on muuttumassa pyrittäessä oikeudenmukaisuuteen tukien jakamisessa siihen, että pian ei kukaan hallitse Suomen maataloutta.

Suomen maatalouspolitiikka on lähinnä nollasummapeliä ja kansallisena klubimestarina toimii kulloinkin istuva maa-ja metsätalousministerimme ja hovina maatalousministeriön virkamiehet. Jos peltoa raivataan lisää, niin tuet jaetaan entistä useammalle peltohehtaarille. Jos 141-tukea leikataan niin pitää leikata myös 142 tukea ja päinvastoin.

Meneillään olevalla pelikierroksella Suomen tulee muuttaa maatalouden rakenteita, mikä Suomeksi sanottuna tarkoittaa: vähentää maatilojen määrää. Entistä pienempi joukko tuottaa nykyisen määrän elintarvikkeitamme. Ylituotantoon ei ole varaa. Juuri kukaan ei ole ollut kiinnostunut menneenä 10 vuoden aikana Suomessa maataloustuotantomme ylituotannosta, mutta todennäköisesti lähivuosina ollaan kun tukea on entistä vähemmän jaettavaksi ja globaalit markkinat edellyttävät elintarvikkeiden tuottamista entistä edullisemmin. Tuskin kauppa alentaessaan tuotteiden hintaa kuukaudesta toiseen karsii vain omia katteitaan, kyllä talkoisiin saavat osallistua myös alkutuottajat.

Kuka kertoo viljelijöille, paljonko tukipotti voi kasvaa. Tilojen tukierot alkavat pian näkyä Satakunnassa entistä räikeimpinä eroina. Ongelmallista on maakuntaa halkova tukialueraja: B ja C-alueilla olevat erilaiset tukiehdot.
Viljelijöiden käpertyessä tukimietteisiin vähenee jatkuvasti kotilamaisten elintarvikkeiden hyllymetrit kaupoissa.
Saksalaiset viljelijät saavat paremmilla viljelyalueilla Suomea kaksi kertaa suuremmat maataloustuet ja elintarvikkeiden arvonlisävero on olematon Suomeen verrattuna.

Eta-sopimusvaihtoehdossa olisi maataloutemme kansallisessa päätäntävallassa eikä alistettu Brysseliin. Vaikka tekisimme kipeitä päätöksiä, niin voisimme rakentaa kansallisen maatalousjärjestelmämme eikä viljelijöistämme tulisi vain maisemanhoitajia.

Yhdessä asiassa olen Pertti Salolaisen kanssa samaa mieltä: EU:hun saa suhtautua kriittisesti, silloin kun systeemi ei toimi ja EU tekee suomalaisten kannalta huonoja päätöksiä kuten on tapahtunut maataloutemme osalta. Taaskaan ei maatalouden kansallisia hehtaaritukia makseta ajallaan tammikuussa. Pian kuulemme joukon selityksiä, miksi tapahtui näin.

Duunari on palkkansa ansainnut, mutta ihan samalla tavalla suomalainen maajussi.


Tommi Anttila
tommi.anttila@satanen.com