Milloin kansanedustajat nostavat omaa eläkeikäänsä!
Hyvä kun vihdoin Suomessa aletaan arvostamaan taas kokemusta ja ammattitaitoa työelämässä. Viime vuosikymmenellä liian moni yli 50-vuotias heitettiin ulos työmarkkinoilta työttömyyskortistoon ja erilaisiin eläkeputkiin. Työmarkkinajohtajat ja poliitikot tekivät täyskäännöksen. Nyt halutaan työikäisen väestön raatavan niska limassa yli eläkeiän, kun nuoresta työvoimasta alkaa alalla kuin alalla olla pulaa. Esimerkin näyttämiseksi kansanedustajat voisivat nostaa oman vanhuuseläkeikärajansa 60-vuodesta 65-vuoteen, jotta uudistus tulisi kansalle uskottavammaksi.
Tuntuu käsittämättömältä, että eläkejärjestelmän rahoittamiseksi kajotaan eläkeikään sen sijaan, että olisi pienennetty pitkällä aikavälillä julkisten eläkejärjestelmien kautta syntyvään eläkekertymään. Poliitikot eivät eläkeuudistuksen yhteydessä kysyneet kansan mielipidettä, milloin työikäinen väestö haluaa siirtyä sorvin äärestä eläkkeelle. Jos väestöllä ei ole mahdollisuus jäädä varhaiseläkkeille kuten nyt eri eläkeputkien kautta, niin on odotettavissa työkyvyttömyyden perusteella haettavien eläkkeiden vyöryä tulevina vuosina. Ja mikäli uuden järjestelmän rahoittamiseksi joutuvat yli 50-vuotiata työllistävät työnantajat maksamaan näistä koreampaa eläkemaksua, voi vain arvailla, miten uudistuksen käy. Uudistus ei saa lisätä työnantajien muutenkin korkeita työvoimakustannuksia.
Eläkeuudistuksessa säilyttävät 1940-luvulla syntyneet oikeuden vanhojen ehtojen mukaiseen työttömyyseläkkeeseen. Mutta sitä nuoremmat, 1950-luvulla syntyneet, eivät pääse enää samalla tavalla työttömyyseläkeputkeen, joten eläkejärjestelmän sijaan rakennetyöttömyydestä kärsivien toimeentulo maksetaan tulevaisuudessa työttömyysturvana tai toimeentulotukena.
Nyt kannattaa eläkeiän kynnyksellä ja vähän nuorempienkin tutkia tarkkaan omat eläkeputkensa, sillä aikaa ollen yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke lakkautetaan, osa-aikaeläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen ehtoja tiukennetaan ja vanhuuseläkkeen ikärajat joustavat 63 ja 68 ikävuosien välillä. Yksilöllistä varhaiseläkettä ja osa-eläkettä koskevat muutokset on jo hyväksytty eduskunnassa. Parhaillaan eduskunta käsittelee työttömyyseläkkeen muutoksia.
Eläkekeskustelussa pitää muistaa tämän hetken tosiasia, että viime vuonna eläkkeelle siirtyneestä 52.000 henkilöstä vain runsaat 10.000 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Valtaosa eli reilut 40.000 jäi erilaisille varhaiseläkkeille. Eläkkeelle siirtymisajankohtaa ei varmastikaan ratkaista tulevaisuudessa viranomaispäätöksillä. Eläkkeelle siirtyminen on edelleen jaksamisesta kiinni!
Julkisten eläkkeiden rinnalla jokaisen kannattaa harkita yksityisen lisäeläkkeen ottamista vakuutusyhtiöltä, jotta voi itse päättää eläkkeelle siirtymisajankohdan.
Tommi Anttila
tommi.anttila@satanen.com