Tuntuu käsittämättömältä, miten nykytasoiset hyvinvointipalvelut turvataan tulevina vuosina, jos jatketaan linjalla, että kaikille väestöryhmille annetaan veronalennuksia. Vähälle huomiolle on jäänyt Suomen Pankin väistyvän pääjohtajan Matti Vanhalan varoitus, etteivät kaavaillut veronalennukset rahoita itseään. Suomessa ei ole mahdollista keventää merkittävästi veroja palkkahaitarin kaikissa tuloluokissa ilman että nykyisen kaltainen julkisin varoin kustannettavat terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut ajetaan alas.

Parhaillaan valtiovallan edustajat ovat mukana EU-maiden kanssa puuhaamassa EU:n kilpailukyvyn lisäämistä. Viimeksi asiasta puhui pian Suomeen palaava EU-komissaari Erkki Liikanen (sdp). Mitä muu Eurooppa edellä sitä kohta Suomi perässä. Suomen kilpailukyvyn kohentaminen tulee väistämättä merkitsemään sitä, että maamme korkeata kustannustasoa joudutaan laskemaan ja tällöin joutuu duunari tekemään monia töitä nykyistä alhaisemmalla palkkatasolla. Ainakin matalapalkkatöissä.

Muuten Suomen Pankki oli muutama päivä sitten huolissaan vientihintojemme alentumisesta. Määrällisesti vienti on kasvanut, mutta hinnat laskeneet. Jos elämme pitkään nykyisenkaltaisessa deflaatiovaiheessa, jossa hinnat laskevat, niin aikaa myöten palkatkin joustavat kanssa alaspäin.

Tätä taustaa vasten olisi perusteltua kohdentaa veroratkaisut matalan tuottavuuden sektorin työllisyyteen. Kaikki eivät voi saada työstään paperityöläisen palkkaa. Jollei työttömyyslukuja kyetä radikaalisti alentamaan nopeassa tahdissa, niin silloin Suomessa joudutaan karsimaan valtion ja kuntien tarjoamia julkisia palveluita. Saksassa joutuu jo työtön ottamaan vastaan matalapalkkatyötä. Siellä sosialidemokraatit ajoivat muutoksen voimaan.

Kaukana ei häämötä nykymenolla aika, että keskiluokka joutuu ostamaan pääosan tarvitsemistaan julkisista palvelut ja vain kaikkein köyhimmille tarjotaan verovaroin tuotettuja palveluita. Miksi päättäjät edelleenkin pitävät työttömyyttä parempana vaihtoehtona kuin matalatuottoisten työpaikkojen lisäämistä. Jos nykyisen hallituksen työllisyystavoitteet eivät toteudu, mikä yleisesti nyt tunnustetaan, niin hallituksen tulisi nopeasti ilmoittaa vaihtoehtoisista toimenpiteistä kun niihin on vielä mahdollisuus ennen kuin lihakirveellä aloitetaan kuntien tarjoamien palveluiden moukarointi. Vielä ennen syksyä siis kaikki puhuvat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä, mutta pian vaalien mentyä lihakirveet kaivetaan esiin, sillä juustohöyläyksen tie on kuljettu vuosikymmenen aikana loppuun. Yhtälö on yksinkertainen joko tuloja eli veroja lisää tai julkisen sektorin kulut alas.

Tällä hetkellä voidaan vielä naureskella Kokoomuksen puheenjohtajuutta tavoittelevan europarlamentaarikko Marjo Matikaisen (kok) väläytykselle tasaverosta, mutta se voi olla nurkan takana ennemmin kuin huomaamme, jos muissa EU-maissa laajamittaisesti otetaan tasaverot käyttöön ja pidetään kiinni kilpailukykytavoitteiden toteuttamisesta. Euroopan on tuotettava tavaroita ja palveluita nykyistä halvemmin hinnoin!

Veropakolaisuus lahden taakse Viroon - yhdentyvässä Euroopassa - voi kasvaa 1.5.2004 jälkeen merkittäviin mittasuhteisiin. Virossa on käytössä nimittäin nyt 26 prosentin tasavero ja nykyistä veroa alentaa asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana 20 %:iin. Suomessa veroaste on kaksinkertainen. Viron pääministerin mukaan muuttoliike Viroon voi olla lähivuosina toisista EU-maista suurempaa kuin muutto Virosta työn perässä Suomeen. ”Veropakolaisista” tuli mieleen tätä kirjoitettaessa Länsi-Suomen entisen päätoimittajan Jarmo Virmavirran muutto Tallinnaan. Kuka muuttaa Suomeen Suomen verojen perässä?

”Havuja perkele” sanonnasta kansan mieliin painunut naishiihtäjämme nosti tarkoittamattaan raadollisesti esille verotuksen ja julkisten palveluiden kauhun tasapainon. Kokonaan eri asia on, mitä Matikaisen tasaveropuheet vaikuttavat Kokoomuksen kannatukseen ennen kunnallisvaaleja.


Tommi Anttila
tommi.anttila@satanen.com