Kansa saa haluamansa hallituksen. Vaalien päävastustajat keskusta ja sosiaalidemokraatit istuvat pian samassa hallituksessa. Kaikki on Suomessa mahdollista. Vaalien mentyä pitää kysyä, mihin vaaleja tarvittiin, kun vaihtoehdot hämärtyvät. Pääministerivaali oli suuri puhallus. Muualla Euroopassa pääministeriehdokkaat eivät edes harkitse istumista samassa hallituksessa.

Lähiviikot näyttävät, käyttääkö hallitusvaltaa seuraavan neljä vuotta SAK eduskunnan sijaan. Työnantajapuoli on ollut hyvin huolissaan tilanteesta, mikäli veronalennuksia ei toteuteta ja jäädytetään työttömyysongelman hoitaminen. Erityisesti elinkeinoelämää huolettaa, kuka maksaa eläkkeet vuosikymmenen kuluttua. Kuka aikaansaa uutta jaettavaa? Paljonko Suomelle maksaa Anneli Jäätteenmäen pääministeriys?

Esko Aho ajoi vuosikymmen sitten Keskustapuoleen toimesta työreformia. Kaikesta mollauksesta huolimatta hän oli aikaansa edellä. Samaa asiaa esittää nyt eri sanakääntein valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmä. Sailaksen mukaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseksi voidaan vielä tehdä jotain vapaaehtoisesti tai sitten kipeät ratkaisut tehdään myöhemmin pakon edessä. Sailaksen esityksiä ei pidä sivuuttaa olan kohautuksella. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila tuskin vain lämpimikseen asettui viikonlopulla kannattamaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen esityksiä.

Vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka kovan hinnan uusi naispääministeri on maksanut SAK:lle ja sosialidemokraateille. Markasta luopumisen jälkeen emme enää päätä kuitenkaan itsenäisesti omasta taloudestamme, vaan päätökset tehdään Euroopan kovassa ytimessä ilman suomalaisia. Aikaisemmin kansallisella tasolla päätettiin koroista ja valuuttamme arvosta. Nyt nämä päätökset tehdään Suomen rajojen ulkopuolella Euroopan Keskuspankissa. Kansallisella tasolla voimme vain sopeuttaa julkisen taloutemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Tästä kaiketi on koruttomuudessaan kyse Sailaksen työllisyystyöryhmän esityksessä.
Sitä voidaan nimittää myös palveluiden yksityistämiseksi.

Kun markan vaihtokurssi euroon määriteltiin Suomen Pankissa vuonna 1996, annoimme kymmeniä miljardeja euroja kansallisvarallisuutta pois maastamme, joidenkin arvioiden mukaan jopa 75 miljardia euroa. Onneksi Suomen Pankin salaiset paperit julkaistiin Korkeimman Hallintaoikeuden päätöksellä edes jälkikäteen, jotta totuus paljastuu kansalle. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Miksi tärkeiden asioiden päätökset eivät kestä julkisuudessa? Oliko vuonna 1996 pankkivaltuusmiehillä perustuslaillinen valtaoikeus määrittää markan vaihtokurssi, kuten he tekivät. Vai miksi Suomen Pankki ja päätöksenteossa mukana olleet pimittivät tekemänsä päätökset. Muuten tuleva pääministerimme Anneli Jäätteenmäki oli tuolloin mukana tekemässä päätöstä valuuttakurssista.

Ehkä vielä joskus on vaalit, jossa kansalaiset voivat puntaroida todellisia vaihtoehtoja. Ehkä europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on oikeassa vaatiessaan Suomessa siirtymistä eurooppalaiseen parlamentarismiin. Joka tapauksessa todellista pääministerivaali nähtäneen vasta hamassa tulevaisuudessa.


Tommi Anttila
Tommi.anttila@satanen.com